keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Kirja-arvostelu

Harjunpää ja pahan pappi 

Matti Yrjänä Joensuun kirjoittama Harjunpää ja pahan pappi on synkkä kertomus, joka ei dekkareitten tapaan kerro niinkään rikoksesta vaan pahuudesta. Kirja kuvaa, miten lapsuudessa koettu väkivalta voi vaikuttaa vielä tulevaisuudessakin.

Kirjan päähenkilönä on rikosylikonstaapeli Timo Harjunpää. Hän ja hänen kollegansa saavat tehtäväkseen tutkia outoja metrokuolemia Helsingissä. Kuolemat vaikuttavat itsemurhilta, silminnäkijöitä ei ole ja valvontakameroihin ei ole tallentunut mitään. Tämä saa poliisit ymmälleen. Harjunpää on jo kokenut elämässään pahan monet puolet, hänen tyttärensä on muun muassa surmattu, mutta tämä on jotain aivan uutta.

Kirjassa murhaajana toimii itseään Maahiseksi nimittävä uskonnollinen psykopaatti, pahan pappi. Hän katsoo saaneensa tehtäväkseen ''uhrata'' ihmisiä Maammo- jumalalle työntämällä heitä metrojen alle. Maahinen asustelee ''Kyöpelivuorella'' ja jossain maanalaisissa onkaloissa.

Aluksi kirjan juoneen oli vaikea päästä mukaan. Kirjassa on useampi kertoja, joukko ihmisiä joiden elämässä pahuus ja julmuus on vaikuttanut eri tavoin. Kirjassa on perus dekkarin aihe, mutta siinä käsitellään paljon muutakin kuin rikosta. Kirjassa on myös ehkä uskonnollisia aiheita. Joensuu kuvaa hyvin, miten pahuudella on monta muotoa. Kirjassa käsitellään perheväkivaltaa, kiusaamista ja julmuutta, jonka olevinaan oikeuttaa jokin omalaatuinen uskonto.

Mielestäni kirja oli ihan hyvä, vaikkakin välillä vaikea ymmärtää. Välillä juonessa oli ehkä hieman ylilyöntejä, tai ainakin minun makuuni hieman erikoisia tapahtumia. Kirjassa oli myös paljon ahdistavia asioita, muun muassa väkivaltaisuus ja Maahisen ajatukset ja teot. Välillä myös useampi kertoja teki kirjasta hankalan ymmärtää.

tiistai 11. syyskuuta 2012

Tehtävä

Mies astui junasta asemalaiturille. Sade piiskasi häntä kasvoihin, ja tuuli puhalsi takin lävitse. Oli todella kylmä syksyinen sää. Hänen oli lähdettävä polkemaan pyörällä kotiin ja se otti todella paljon hermoon. Hän kuitenkin käveli pyörätelineelle ja lähti pyöräilemään kohti kotia, jonne oli matkaa 10 kilometriä.