keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Kirja essee

Poika raidallisessa pyjamassa on John Boynen kijoittama kirja. Se on julkaistu vuonna 2008 ja sen alkuperäinen nimi on The Boy in the Striped Pyjamas.  Teos on koskettava kertomus toisesta maailman sodasta ja natsiajan Saksasta, sekä sen julmista ajoista ja tapahtumista.  Tapahtumat kerrotaan Bruno pojan näkökulmasta, mutta lukija ymmärtää tilanteista ja tapahtumista koko ajan enemmän kuin poika, koska Bruno on vasta 9-vuotias.

Tapahtumat alkavat, kun saksalainen perhe muuttaa natsiupseeri isän töiden perässä Berliinistä Auschwitzin keskitysleirin liepeille. Perheeseen kuuluu vanhemmat, tyttö Gretel sekä poika Bruno. Bruno ei millään haluisi muuttaa ja jättää Berliiniä. Hän ei tahdo viihtyä uudessa talossa, ja vapaa-aikanaan hän tekee tutkimusretkiä lähiympäristöön. Pian hän saapuu piikkilanka-aidalle, jonka takana tapahtuu kauheita asioita, joista Bruno ei tiedä vielä mitään. Myöskään sitä, että hänen oma isänsä johtaa kaikkea aidan toisella puolella tapahtunutta.

Bruno alkaa kysellä vanhemmiltaan maatilasta ja naapureista, joilla on päällään raidalliset pyjamat. Vanhemmat välttävät totuuden kertomista Brunolle. Bruno myös huomaa, että yksi pyjamapukuisista maatilan asukeista on töissä heidän talossaan. Bruno ei ymmärrä, että ''maatila'' on keskitysleiri. Myös perheessä alkaa tapahtua ikäviä asioita. Äiti muun muassa saa selville, mitä juutalaisille todella leirillä tapahtuu ja menee todella alakuloiseksi tämän takia.

Eräällä tutkimusretkellään Bruno tapaa aidan toisella puolella työskentelevän juutalaispojan, Shmuelin. Pojista tulee ystävät, ja Bruno tulee päivittäin tapaamaan Shmuelia samaan paikkaan. Pian Brunolle alkaa selvitä, ettei kyse olekkaan maatilasta, vaan jonkinlaisesta leiristä. 

Viimeisenä päivänä ennen Berliiniin paluuta Bruno menee tapaamaan Shmuelia. Shmuel kertoo Brunolle, että ei löydä leiristä isäänsä. Pojat päättävät yhdessä lähteä etsimään Shmuelin isää, ja Bruno kaivautuu aidan ali leirin puolelle. Tästä ei tietenkään seuraa hyvää, ja kirjassa onkin surullinen loppu. 

Pidin kirjasta, vaikka se olikin surullinen ja välillä kauheaa luettavaa. Se antaa lukijalle tietoa, millaista tuolloin on ollut ja mitä kaikkea Hitler on saanut aikaan. Se laittaa lukijan miettimään ja arvostamaan holokausti aikaa. Kirja oli hyvin kirjoitettu, mutta joissakin kohti se oli hiukan tylsää luettavaa. Kaiken kaikkiaan tämä kuitenkin oli hyvä kirja. 

maanantai 23. syyskuuta 2013

YO-Essee

12. Millaisia suomalaiset ovat?

Suomalaisista annetaan usein hiljainen ja rauhallinen kuva. On kohteliasta, että ihmiselle annetaan omaa rauhaa. Näin kertoo sisäasianministeriön opas Perustietoa Suomesta (2011). Opasvihkossa on käsitelty muun muassa suomalaisten tapoja, kotia sekä luontoa. Siinä kuitenkin eniten painotetaan, että suomalaiset arvostavat omaa rauhaa, kohteliaisuutta sekä rehellisyyttä.

Oppaan sivuilla esiintyy useaan otteeseen sana kohteliaisuus. Tämä antaa lukijalle sellaisen kuvan, että suomalaiset todella arvostavat hyviä tapoja. Oppaan mukaan Suomessa ei esimerkiksi ole kohteliaisuuteen liittyviä fraaseja, joten on kohteliasta pyytää jotain kysymyksen avulla. On esimerkiksi kohteliaampaa sanoa antaisitko maitoa, kuin anna maitoa. Hyviä tapoja kunnioitetaan myös liikenteessä, ja turvallisuus on iso osa suomalaisten liikenteessä käyttäytymistä.

Luonto on suomalaisille hyvin tärkeä. Oppaassa kerrotaan, että suomalaiset arvostavat siistiä ympäristöä ja puhtautta. Suomessa on paljon metsää ja puhdas luonto, ja vastuu siitä kuuluu jokaiselle. Kaupungeissa on puistoja ja lähimmät metsät ovat heti kaupungin ulkopuolella. Suomalaiset saavat luonnosta myös paljon hyödykkeitä, muun muassa sieniä ja marjoja. Suomen laki myös määrää, että eläimillä on myös oikeuksia.

Kaiken kaikkiaan opas antaa suomalaisista kuvan, että he ovat omaa rauhaa arvostavia ja hyviä ystävä kunhan heihin tutustuu. Myös säännöt ovat kulttuurissamme tärkeitä. Oppaassa annetaan suomalaisista melko positiivinen kuva, eikä siinä kirjoiteta heistä negatiiviseen sävyyn. Oppaassa kuitenkin mainitaan, että suomalaisista voi aluksi saada joskus negatiivisen kuvan, mutta totuus on, että ihmiseen pitää tutustua kunnolla aluksi.


sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Elokuva-arvostelu

Kirottu on vuonna 2013 valmistunut kauhuelokuva. Sen on ohjannut James Wan ja pääosissa nähdään muun muassa Vera Farmiga, Patrick Wilson sekä Lili Taylor. Elokuva perustuu tositapahtumiin, mikä tekee siitä entistä pelottavamman.

Yliluonnollisia ilmiöitä tutkivat Ed ja Lorraine Warrein pyydetään apuun, kun maatalossa asuvaa perhettä alkaa vainota synkkä ja pahansuopa olento. Kun he joutuvat vastakkain tämän demonisen hengen kanssa, he huomaavat, että ovat joutuneet tekemisiin uransa kammottavimman olennon kanssa. Elokuva perustuu heidän kokemuksiinsa, mikä tekee elokuvasta toden tuntuisen ja saa katsojan miettimään, voiko tällaista oikeasti tapahtua.

Elokuvassa on melko kliseinen juoni. Yliluonnollinen olento ottaa vallan jostain henkilöstä ja elokuvan aikana seurataan tämän muuttumista aivan toiseksi henkilöksi. Lopuksi paha henki manataan pois ja kaikki on taas hyvin. Monessa elokuvassa on tämä samantapainen juoni, mutta silti pidän tällaisista. Tämä on kaiken lisäksi tositapahtumiin perustuva, mikä tekee tästä mielenkiintoista katsottavaa. Toisaalta lause "perustuu tositapahtumiin" laittaa miettimään, kuinka paljon elokuvassa on sitä "totta". Toki tätäkin elokuvaa on luultavasti liioiteltu.

Kaiken kaikkiaan elokuva oli mielestäni hyvä, ja 1 tunti ja 51 minuuttia oli sopiva mitta elokuvalle. Elokuvassa on pelottava ja jännittävä juoni, ja on varmasti jokaisen kauhuleffoista pitävän mieleen.

torstai 19. syyskuuta 2013

Tuntematon tarkkailija

Tarkkailimme keski-ikäistä venäläis miestä joka oli syömässä luultavasti perheensä kanssa. Hän oli tummaverinen ja tukevan kokoinen. Hiukset hänellä on lyhyet ja leuassa pieni parran sänki. Mies näytti hieman äkäiseltä. Päällään hänellä oli sininen takki jonka alla valkoinen printti paita, ja jalassa farkut. Hänen tyylistä ja olemuksesta epäilimme hänen olevan rikas. Mies söi samaan aikaan BigMac hampurilaista ja joi pirtelöä, sekä näpytteli puhelintaan. Hän ei hymyillyt paljoakaan tai puhunut muiden perheenjäsenten kanssa. Huomasimme että hänestä on tulossa isä, sillä hänen vaimonsa oli raskaana. Sitten he poistuivat isolla, hienolla ja kiiltävällä katumaasturilla paikalta.

tiistai 3. syyskuuta 2013

Tiivistelmä


Tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista Lue romaani, ymmärrät muita (Tiede 8/2012)

Mikko Puttosen artikkeli ''Lue romaania, ymmärrät muita'' käsittelee eroja tieto- ja romaanikirjojen välillä. Romaanikirjojen lukemisesta löytyykin paljon positiivisia puolia ja sillä on tieteellisesti hyviä vaikutuksia.

Puttosen mukaan fiktiivisiä kirjoja lukeneet oppivat sosiaalisia taitoja, ja tietotekstiä lukeneet taas vain oppivat uutta. Tämän todistaa asiaa tutkinut Toronton yliopiston professori Keith Oatley. Ohion yliopistossa taas on todettu, että kuvitteellista tarinaa lukenut voi muuttaa käyttäytymistä ja laittaa asenteensa uusiksi. Se voi myös lisätä suvaitsevaisuutta ja karsia stereotypioita.

Romaanien lukemisesta on myös sekin hyöty, että se todistetusti vähentää stressiä. Kirjoitettu kieli on myös suuri uusien sanojen lähde. Se siis rikastuttaa kieltä.

Professori Maryanne Wolfin mukaan aivokuvaukset paljastavat, että paneutuva lukija käyttää laajasti molempia aivopuoliskojaan. Lukija ei vain vastaanota kirjoittajan sanomaa, vaan vertaa sitä aiemmin hankkimaansa tietoon, erittelee sitä ja rakentaa omaa ajatteluaan.




tiistai 27. elokuuta 2013

Mielipide

Kouluruoka on aina ollut esillä oleva puheenaihe. Siitä ollaan montaa eri mieltä. Useimmiten kouluruuasta ollaan sitä mieltä, että se ei ole hyvää. Ainakin jos kysytään itse oppilailta.

Mielipiteeni kouluruuasta on muuttunut vuosien aikana. Tämä johtuu mielestäni siitä, että mitä enemmän tulee ikää, sen enemmän oppii arvostamaan ruokaa ja pitämään eri ruoista. Jos taas asiaa kysyttäisiin esimerkiksi opettajilta, heiltä luultavasti tulisi enimmäkseen positiivista kommenttia.

Kouluruuasta ei mielestäni pitäisi valittaa, varsinkaan täällä Suomessa jossa se kuitenkin on ilmaista. Monissa maissa näin ei ole.Sitä paitsi kouluruoka on mielestäni hyvää eikä minulla ole siitä negatiivista sanomista.

maanantai 26. elokuuta 2013

tehtävä 1a

Emil mietti olikohan mies seonnut. Hän näytti poissaolevalta ja ankealta, kaiken lisäksi hän luki lehteä väärinpäin. Hänellä oli myös lapaset kädessä. Emil huomasi, että mies ei oikeastaan edes keskittynyt lukemaan lehteä. Hän vain tuijotti sitä lasittuneella katseella.

Emil ei jaksanut enää vaivata päätään miettimällä asiaa. Hän myös muisti että toisten tuijottaminen oli väärin, joten hän keskittyi syömään lihakeittoa josta ei edes paljoa pitänyt. Itseasiassa hän oli kyllästynyt syömään sitä joka torstai. Hän piti makaronilaatikosta paljon enemmän.

Emil lähti syötyään kävelemään kohti kotia. Ulkona oli viileää. Ehkä sen takia miehellä oli ollut lapaset kädessä. Taas alkoi sataa vettä, ja Emil muisti taas kuinka vihasikaan syksyä.

torstai 15. elokuuta 2013

Valitsin kurssin koska haluan oppia kirjoittamaan tekstejä sujuvasti ja hyvin.
Se on hyödyllinen taito esimerkiksi kokeissa ja varmasti myös tulevaisuudessa työelämässä monissa ammateissa.

Olen mielestäni ihan hyvä kirjoittaja. Joissakin kielioppi asioissa tarvitsen vielä harjoitusta. Tykkään kirjoittaa koulutöitä.

Koulutehtävien lisäksi en kirjoita muuta kuin sähköisiä viestejä. 

Tehtävälista näyttää sopivalta.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013081417366731_uu.shtml

Otsikko houkutteli lukemaan.

keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Runoanalyysi


Valitsin Hectorin kappaleen Lumi teki enkelin eteiseen. Siinä on melko surulliset sanat ja siinä käsitellään mielestäni kuolemaa. 

Laulussa lauletaan tytöstä joka kohtaa elämässään monia vastoinkäymisiä, laulussa muun muassa lauletaan:
Minä panin ikkunaan pahvisuojan
Että edes jossakin lämmin ois
Radiossa laulettiin "Kiitos Luojan!"
Sunnuntaina äitikin nukkui pois.

Sain sanoista sellaisen käsityksen että tyttö on päätynyt itsemurhaan, koska alussa sanotaan: Tyttö näki sillalta kuinka mustaa, vesi oli alhaalla jossakin.
Tästä päättelin että ehkä hän oli hypännyt sillalta alas. Sanoissa myös kuvataan hautajaisia, ehkäpä tytön.

Laulun tapahtumat kuvataan välillä tytön näkökulmasta ja välillä tarinaa kertoo jokin muu, kaikkitietävä henkilö.