Luin Jane Austenin yhden tunnetuimmista romaaneista Ylpeys ja ennakkoluulo. Se on rakkaustarina, joka sijoittuu 1700-luvun loppupuolen Englantiin.
Kirja oli ihan hyvä, tosin välillä pitkäveteinen ja tylsä. Sen tyylisuunta ei ollut ihan suosikkini, mutta kyllä sen loppuun luki. Siinä oli myös melko ennalta-arvattava tyypillinen rakkaustarinan loppu. Esimerkiksi herra Darcyn ja Elizabethin tarinan eteneminen oli välillä pitkästyttävää luettava, kun tuntui ettei mitään edistystä tapahtunut. Plussaa kirjassa oli se, että sai kuvan millaista tuohon aikaan on elämä oikeasti ollut. Romaanissa nimittäin kuvailtiin paljon sen ajan tapoja ja sääntöjä, elämäntyyliä ja paikkoja. Hauskuutta kirjaan toi myös Bennetin perhe, joka oli ihanan värikäs ja iloinen. Oli myös hyvä, että juoneen kuului päähenkilöitten pettymyksiä ja alamäkiä, eikä kaikki ollut kokoajan vaan ihanaa ja mukavaa, niinkuin rakkaustarinasta saattaisi kuvitella.
Kirjan juonen saattoi monessa kohtaa arvata jo etukäteen, mutta pieniä yllätyksiä siinä oli myös. Esimerkiksi herra Darcysta saa aluksi aika kielteisen kuvan, mutta hän paljastuukin mukaavaksi henkilöksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti